Sitähän sanotaan, että pariskunnat alkavat ajan myötä muistuttamaan toisiaan, mutta Jennin isää ja äitiä erotti muukin kuin viikset. Olihan isän viikset reilusti pidemmät kuin äidin ja tukka sentin lyhyempi, mutta äidin todellinen tuntomerkki löytyi vähän alempaa. Jennin äiti on aina ollut reilusti ylipainoinen. Hänellä on ollut geenien kohdalla sitä niin kutsuttua huonoa tuuria. Suklaa on aina ollut koko perheen lempiherkku. Jennin äiti söi joka viikonloppu yli kaksi levyä Fazer –suklaata ja sen jälkeen naama kukki finnejä kuin pahimmalla teinipojalla konsanaan. Murrosiässä Jenni ja Tytti häpesivät äitiään, joka kulki kaduilla kalliin näköinen piraattimekko päällään nenä pystyssä ja valkopäiset finnit naamallaan. Kerran hän erehtyi kokeilemaan Tytin kuuluisaa Clearasil –kasvonpesuainetta, mutta se teki naaman vielä pahemmaksi. Tytin päästessä ripille, äiti näytti siltä kuin olisi vaeltanut viikon autiomaassa ilman vettä ja lopuksi törmännyt kaktuspuuhun. Siitä oli kaunis nainen kaukana. Se naama sai sinä päivänä enemmän huomiota kuin itse päivänsankari. Se jos jokin jätti Tyttiin pitkäaikaiset traumat. Vuoden terapiakäynnin jälkeen Tytti vihdoin myönsi olevansa taas kunnossa. Tytti pysyi nuoruusvuotensa samoissa mitoissa kuin Jenni ja isä, mutta viimeaikoina hänen mahassaan on ollut havaittavissa pientä kumparetta. Sinänsä kummallista, sillä Tytillä on usean vuoden ajan ollut sairaalloinen kuntopyöräilyn tarve joka päivä.
TÖTTÖRÖÖ